Big Sur

Olimme kyselleet paikalliselta ystävältämme mihin kannattaisi rannikkolla suunnata ja hän ohjeisti, että ehdottomasti Big Suriin. Teimme työtä käskettyä ja huoneen luovutettamme lähdimme ajamaan Highway ykköstä pitkin, joka johtaa kyseiseen paikkaan. Hwy 1 on tie, joka kiemurtelee pitkin rannikkoa. Big sur on alue tämän tien varressa "where the forest and the ocean meet and its really amazing". Sitä se myös oli.

Ajajaa välillä kauhistutti mutkikasta serpentiiniä kurvaillessa, mutta pelkääjän paikalla jalat tutisi sitäkin enemmän. Voi, mitä maisemia. Toinen toistaan upeampia kallioita ja merinäköaloja.

Pysähdyimme pariin otteeseen. Aluksi kurkkamaan ihan merta, ja kaveriksemme saimme maaoravoita. Eetä pelotti että ne änkeävät autoon. Seuraava paikka oli korkealla sijaitseva kallio, josta näki oikein kunnolla kuinka meri tyrskyää kohti mannerta. Tietenkin meidän piti pysähtyä myös rannikon ainoalle vesiputokselle. Siellä näimme myös korppikotkan ja Ee satutti jalkansa. Loukkaantumisen lomassa Peetä kuitenkin kiinnosti enemmän maassa ollut tuhatjalkainen.....

Viimeisenä päädyimme toki ihmettelemään alueen kuuluisuutta, valtavaa yksikaarista siltaa.Sen on rakentanut kolmekymmentä luvulla vangit, joiden tuomioita on vähennetty sen takia, että ovat työskennelleet sillalla. Ties kuinka monta heitä on kuollut rakentaessa tuon valtaisan betonisillan! Taas yksi esimerkki kuinka osaavia betonirakentajia jenkit on kolkytluvulla olleet.

Yöpaikkamme oli lähellä kyseistä siltaa, paikassa nimellä Monterey. Hostellin nimi oli El Castell, ihan perushostelli. Ruokaa haimme läheistä kiinalaisesta, josta saimme ruoan legendaarissa leffarasioissa.

Hostellissa pyöritimme lisäksi koneellisen pyykkiä ja katsoimme telkkaria kunnes silmät alkoivat painamaan. Huomenna oli samanmoinen ajopäivä edessä, joten uni tuli tarpeeseen.