Hei hei San Francisco!

Emme saaneet edellisenä iltana laitettua kamoja kasaan kuten suunniteltu, joten aamu alkoi ahkeralla pakkailulla. Hyvinhän sitä aikaa oli, sillä vasta puolilta päivin oli check out. Vähän alkoi jo jännittää laukkujen kanssa, painoa on nimittäin karttunut aika paljon. Molempien laukut jäivät järjestelyn jälkeen puoli kiloa sallitusta, huh! Olimme sopineet hotellin henkilökunnan kanssa, että jätämme laukkumme säilytykseen sinne päivän ajaksi. Lentomme kun on vasta iltamyöhään. Tällä tapaa saimme tutustua tähän ihastuttavaan kaupunkiin vielä päivän verran.

Päivän aloitimme tutustumalla Coit-torniin. Sisäänpääsy maksoi seitsemän euroa ja tämä summa oikeutti hissimatkan ylätasanteelle, rappuset eivät olleet käytössä. Olihan tornista aika makeat näkymät ja Pee kuluttikin pitkän tovin kuvaillen tornin ikkunoista. Ylätasanteen ihmettelyn jälkeen ihailimme vielä tornin alakerroksessa olevia seinämaalauksia ja kaunista takapihaa. Peen mielestä parasta tässä nähtävyydessä oli muistomyymälästä löytynyt ”Penny Passport”, johon voi kerätä niitä litistettyjä kolikoita, joita se on koko reissun hankkinut. Täältä löytyi myös uusi lättänä kokoelmaan.

 

Kipusimme kukkulalta alas jalan ja samalla bongasimme meille talon, johon päätimme muuttavamme jos joskus San Franciscoon keksittäisiin asettua aloillemme! Kuuman ja nihkeän kävelytaipaleen jälkeen kuljimme tovin bussilla ja päädyimme San Franciscon modernintaiteen museolle. Erityisesti tykkäsimme kyseisen paikan toisen kerroksen ja ylimmän kerroksen näyttelyistä, ne pitivät sisällään pääosin erilaisia maalauksia. Pari tuntia saimme paikassa kulumaan, vaikka kävelimmekin melko vauhdilla näyttelyt. Kokonaisuutena olimme kuitenkin pettyneitä SFMoMaan, se ei tarjonnut kovinkaan erikoisia taideteoksia ja jotenkaan se ei vaan antanut hintaansa nähden tarpeeksi. Noh, tulipahan käytyä.

Unelma talo! Ei kuvassa ihan välity :D

Seuraavaksi oli ruokatankkauksen paikka ja kehuttu pikaruokala kreikkalaisella teemalla löytyi korttelin päästä. Pee mussutti gyroslihawrapin ranskisten kera ja Ee fetasalaatin. Navat täytettyä kiirehdimme läheiseen leffateatteriin. Kävimme AMC-teatterissa katsomassa Peen toivoman Promotheus-elokuvan. Een mielestä se oli toooosi huono! 

Sitten otimmekin bussin takaisin hotellille, haimme pikaisesti laukkumme ja änkeydyimme niiden kanssa jälleen bussiin. Bussissa oli aika paljon väkeä ja laukkujen kanssa tämän takia vähän haasteellista. Bussista jäimme pois keskustassa ja siellä vaihdoimme BART-metroon. Ennen metroon menoa koimme kuitenkin jännittävän hetken kun ohimme sujahti paljon hälytysajoneuvoja ja bongasimme jopa Bombsquad-auton! Eli pommiryhmä oli jonnekin matkalla. Ei kuitenkaan minnekään lähelle, joten turvallisin mielin kuljimme metroon. Lippujenosto oli täällä oma shownsa, koska kodittomat koittivat kovasti tarjota palveluitaan, eikä heidän kaaliinsa meinannut mennä, että emme apua tarvinneet. Ee meinasi jo hiiltyä!

Angry Birds oli kova sana aina odotellessa kentillä!

Matka metrolla meni nopeasti ja kivuttomasti, matka kesti noin puoli tuntia. Lentokentällä nousimme lentokenttäjunan kyytiin, joka puolestaan kuljetti meidät oikealle terminaalille. Vaivattomasti saimme laukut tsekattua sisään ja turvatarkastus meni ensimmäisen kerran oikein kivuttomasti. Kumpikaan ei edes piipannut, jei! Lentokentällä popsimme odotellessa tonnikalavoileivän puoliksi. Sitten pääsimme jo koneeseen, jossa molemmat sulkivat silmänsä heti nousun jälkeen. Unta riittikin koko kuuden tunnin lennon ajaksi oikein moiteettomasti.